Eteläinen porstua
Tervetuloa Laivurintalo Pellakseen!
Maantien suunnassa olevaa paraatisisäänkäyntiä käytettiin aikaisemmin vain kesäkaudella ja juhlissa. Nykyinen porstua oli alun perin pieni ja pimeä ja siinä oli kaksi huonetta. ...
Kun nyt astuu porstuaan niin vastassa on suuri ja valoisa huone ja oikealta lähtevät portaat vintille. Huoneessa on sisäänkäynnit tupaan, talon olohuoneeseen, joka nykyään toimii myös kahvitupana sekä talon saliin. Pieni ovi johtaa talon WC-tiloihin.
Pellas oli todennäköisesti Lemlandin ensimmäinen talo, jossa oli kylpyhuone juoksevalla kylmällä ja kuumalla vedellä, vesikäymälä ja leijonantassujalkainen kylpyamme. Pitäjässä kunnioitettiin sellaista henkilöä, joka oli käynyt Pellaksen vesikäymälässä ja “vetänyt narusta”. Eteisen pieni WC rakennettiin vasta vuoden 2005 tulipalon jälkeen, ja saliin johtava oviaukko siirrettiin alkuperäiselle paikalleen. Seuraavassa kerrotaan oman aikansa modernista kylpyhuoneesta, jonka Sven ja Pamela rakennuttivat 1930-luvun loppupuolella muuttaessaan tilalle.
Talossa kävi aikamoinen vilske asennustöiden ollessa käynnissä ja joulun lähestyessä niin, että sitä melkein odotti, että Erik Petter ja Erik August tulisivat kopistellen sisään ja vaatisivat päivällistä. Molemmat olisivat kauhistuneet suuren oven vieressä tehtäviä räjäytystöitä, mutta jollain tavalla puhdistuskaivo oli saatava metri maanpinnan alapuolelle, jotta se ei jäätyisi talven aikana. Kun lopulta kylpyhuone ja WC olivat konkreettisia, ja pystyimme pitämään istuntoa ilman takamuksen paleltumista (ulkovessassa, josta aikoinaan oltiin niin ylpeitä, oli aina saanut palella), olin varma, että he olisivat myös ilahtuneet heille niin rakkaan Pellaksen uusista hienouksista.
Pamela Erikssonin teoksesta Hertiginnans sista resa, 1960.
Pellaksen upea laivurintalo
Pellaksen päärakennus on vaikuttava. Sen ulkopituus on 21,5 metriä ja leveys 11 metriä. Alakerran asuinpinta-ala on 250 neliömetriä. Osassa alakerran huoneista sisäkaton korkeus on yli 3 metriä. Lisäksi rakennuksessa on iso ja avoin vinttikerros. Nykyisen päärakennuksen rakensi laivanvarustaja Erik Petter Eriksson vuonna 1884. Pellaksen tilan omisti merenkulku- ja talonpoikaissuku Eriksson 1670-luvulta 1990-luvulle asti, jolloin tilasta tehtiin museo.
Pellaksen päärakennus on yksi Ahvenanmaan suurimmista laivurintaloista. Pellas on suhteellisen myöhään rakennettu laivurintalo. Useimmat Ahvenanmaan laivurintalot rakennettiin vuosien 1850 ja 1880 välillä. Pellaksen valmistuessa vuonna 1884, oli talonpoikaispurjehduksen kultakausi jo ohi. Kun Pellasta rakennettiin, Andersaksen komea naapuritalo oli ollut valmiina jo runsaat 20 vuotta.
Näiden kahden merenkulkuperheen välillä oli aina ollut kilpailua. Sanotaan, että Pellaksesta tehtiin yksi hirsikerros korkeampi ja muutama metri pidempi kuin Andersaksen naapuritalo, joka taas on leveämpi kuin Pellas. Pellaksen isännälle Erik Petterille oli tärkeää, että hänen talonsa oli suurempi. Pellaksen uusi päärakennus oli kylän viimeinen laivurintalo, ja sen valmistumiseen meni useita vuosia. Erik Petter oli jo vanha mies, 62-vuotias, kun uusi ja vaikuttava talo oli valmis. Näin Pamela Eriksson kuvaa kahden naapuritilan välistä kilpailua:
Pellaksen lähin naapuri oli Andersas, joka oli myös arkki, mutta vain pienemmässä koossa. Andersas oli joka tapauksessa melkein yhtä vaikuttava. Oikeastaan juuri siksi Pellaksesta tuli vielä vähän loisteliaampi, sillä naapuritila oli niin hieno.
Pamela Erikssonin teoksesta Hertiginnans sista resa, 1960.
Ahvenanmaalainen laivurintalo
1800-luvun toisen puoliskon merenkulkutoiminta on vaikuttanut merkittävästi ahvenanmaalaiseen kulttuurimaisemaan. Merenkulun myötä tulot nousivat, ja talonpojat pystyivät rakentamaan isompia taloja. Suuremmat talot olivat statussymboleita ja näkyviä todisteita laivanvarustajan vauraudesta ja menestyksestä. Laivurit ja laivanvarustajat olivat myös Ahvenanmaan maatalousyhteiskunnan uudistajia, jotka modernisoivat asumisen tapaa yhteiskunnassa, joka oli muuten perinteinen ja konservatiivinen.
Kun talonpoikien kotitarvepurjehdus 1800-luvun puolesta välistä alkaen siirtyi yhä enenevässä määrin järjestettyyn rahtiliikenteeseen, talonpojilla oli varaa suurentaa ja uudistaa vanhoja ja vanhanaikaisia asuntojaan. Granbodan kylässä on myös neljä muuta laivurintaloa: Andersas (Pellaksen lähin naapuri), Nedergårds, Hansas ja Kallas. Pellas on yksi suurimmista ja loisteliaimmista tiloista, joita Ahvenanmaalla vielä on jäljellä.